lauantai 18. kesäkuuta 2016

Siellä siellä se Väinö on

Ei tunnu siltä, että olisi mitään hirveän painavaa sanottavaa, mutta toisaalta siltä, että haluaa jakaa ihan vain jotain kevyttä. Kertoa siitä, kuinka nätisti omenapuiden kukat kukkii ja tuoksuu niin hyvälle. Tai kuinka ihanaa on istua kesäiltaa veneellä ja nauttia ilta-auringosta. 

IMG_7362 IMG_7365

Ihanasta kesästä huolimatta oon antanu tilaa mun päässä myös tulevalle syksylle. Tuntuu taas niin jännältä, kun ei tiedä mitä tulee tapahtumaan. Ihan kuin joskus lukion jälkeen, kun opiskelupaikka ei ollu varmistunut tai vaikka vielä viime syksynäkin, kun olin hakenu opiskelemaan Helsinkiin ja jännitin tuloksia. Noh, nyt on sitten ihan samanlainen tilanne taas. Oon hakenu siirtoa Helsinkiin ja Lauri on hakenu tänne. 

Melkein sitä jopa toivoo, että vain toinen pääsis, niin ei tarvitsis tehdä sitä vaikeaa päätöstä kumpaan asettuu lopuiksi opiskeluvuosiksi. Itelle Helsinki tuntuu jotenkin houkuttelevalta. Uusi yliopisto, uudet piirit ja myös vanhoja ihania ystäviä. Sitten taas Oulu. Juuri saanut mukavan uuden työpaikan ja asunnon ja alkanut nauttia Oulusta taas vähän uudella tavalla (koska kesällä se on aika himputin helppoa). Onneksi asia ei siis ole vielä meidän käsissä, vaan saadaan odotella tuloksia ja miettiä sitten uudestaan. 

Mari

Ps. Siis kuinka hyvä Islanti ja jalkapallo! Miettikää, että Saksa on joskus voittanu islannin 14 - 2.
Pps. Kuulin just kauneimmat sanat telkkarissa pitkään aikaan. "Sateet väistyvät vähitellen.."

tiistai 31. toukokuuta 2016

Ja kesä alkoi

Lupailin viimeksi kirjoitellessani tänne blogiin kaikkea kivaa ja lämmintä. Lupaus on helppo pitää, sillä sitä tämä toden totta on ollut. Kaunista ja jotain mitä on odotettu pitkään. Vahva tunne siitä, että tästä tulee ikimuistoinen kesä. Jotenkin niin vapaa. Kaikki ystävätkin, jotka asuu Oulussa pysyy täällä kesän, eikä karkaa minnekkään kauas kesänviettoon.

Kesä onkin päässyt jo kunnolla vauhtiin. Lämpimiä päiviä on ollut jo vaikka kuinka monta. On mökkeilty, syöty jäätelöä, luettu kirjoja, ihailtu monta auringonlaskua, käyty piknikillä ja tehty töitä. Heitin jopa talviturkin! :-D Miettikää, että silti on vasta toukokuu ja koko kesä edessä ♥

Ihmeellistä kuinka elämä on mallillaan. 
mari_7
2016-05-29 11.34.47 3

Palataan pian. Ja tällä kertaa vähän nopeammin, kuin viimeksi ;-)
Mari

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Kaikkea kivaa ja lämmintä

Poljen kotiin yliopistolta. Vettä tulee niskaan saavista ja matkalla haetut ostokset painaa hartioita. Mutta en voi lopettaa hymyilemistä, enkä voi vastustaa ajamasta hetkeä silmät kiinni ja antaa sadepisaroiden vähän viilentää kasvoja. Ajan tätä reittiä nyt viimeistä kertaa. Ens syksyn suunnitelmien ollessa vielä auki, ajan reittiä mahdollisesti viimeistä kertaa ikinä. Tai sitten vaan viimeistä kertaa muutamaan kuukauteen ja sekin riittää mulle vallan mainiosti. Kunhan se on viimeistä kertaa hetkeen.

Untitled

Mun oli pakko uskoa tuohon hetkeen koko syksy ja kevät. Että se vielä tulee ja että oon ihan yhtenä kappaleena ja järjissäni vielä silloin. Että kaikki tulee ajallaan valmiiksi enkä vaan päätä luovuttaa jossain vaiheessa.

Musta tuntuu ihan, että tästä blogistakin on tullut joku oppimispäiväkirja, jossa reflektoin vähän tunteita opintojen edistymisestä ja siitä kuinka motivaatio taas tipahti ja sitten nousi taas. Mutta sekin saa loppua. Nyt satayksi opintopistetta myöhemmin voin ilokseni todeta, että tämä ei ole enää väsyneen opiskelijan blogi. Tämä on nyt kaikkea muuta, kaikkea kivaa ja lämmintä. Aurinkoa, sadepisaroita, matkustamista, haaveita, mietteitä, lisää aurinkoa. 

Mari

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Nyt alkaa lyijyt loppua

Mistä tietää olevansa väsynyt? Siitä, että kyyneleet nousee silmiin, kun harkkaryhmän opettaja ilmoitta pirtsakalla äänellä, että "noniin, siirretäämpä nämä pöydät seinän viereen ja mennään tällaiseen kivaan pikku piiriin!!!1:))99". Ei tänään, tänään en totisesti jaksa mitään, mitä piirissä ikinä tehdäänkään. Harkitsen hetken huomaamattomasti paikalta liukenemista, sillä piiri ei myöskään ole ihan paras paikka alkaa itkemään. Päätän jäädä.

Untitled

Tänä keväänä oon ylittänyt itseni näiden opiskelujuttujen suhteen, mutta joo. Tässä vaiheessa alkaa jo valehtelematta vähän tökkiä. 
Nyt alkaa lyijyt loppua. Nyt alkaa Spotifyn "deep focus"- listat valua korvista ja tiedekunnan kahvilan leimapassit täyttyä leimoista. Nyt alkaa itkettämään piirissä.

Päätin tehdä listan asioista, joiden miettiminen ehkä auttais mua jaksamaan. 

- Se tunne, kun viimeinen essee kilahtaa Optimaan! Ja kandi sinne minne se ikinä pitääkään kilauttaa! Ja sivuaineen pääsykokeet! Jee!
- Se, kun tulee kesä ja aurinko.
- Se, kun päästään mökille ja istutaan  laiturilla ja toisessa kainalossa on Suri-koira ja toisessa suunnilleen saman kokoinen kahvikuppi.

Untitled

 Kyllä mää jaksan, enää ihan vähän (krhm)<3. Ja tsemppiä kaikille loppurutistukseen, oli se sitten opiskelut tai päässärit tai iso pyykkikasa, we can do this!
Mari